torstai 8. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 8: tykkimyssy ja pitsi, Loppi


Hämeen museon kokoelmaan talletettiin 9.7.1907 kaksi tykkimyssyä Lopelta: viheriäsävyinen kirjailtu pellavavuorinen tykkimyssy HM 127:11 ja tummansininen tykkimyssy pitseineen HM 127:12. Molemmat tykkimyssyt ovat Syrjän tilalta Sajaniemen kylästä.

Jokainen museoon luovutettu kokonaisuus on kirjattu tarkkaan (museokoodi HM 127).
Kuva Minna Koskinen

Jokaisesta vaatekappaleesta on yksityiskohdat kirjattu erittäin tarkasti. Tykkimyssyn HM 127:11 mukana oli myös värillinen silkkinen timppi: "Samaan kuuluu vielä värillisestä silkistä "otsanauha", johon myssy nuppineuloilla kiinitettiin, kun hiukset olivat ylöskampatut (päälaelle)"


Kaikki museotalletuksen esineet on selostettu yksityiskohtaisesti,
tässä selostus HM 127:11-12 osalta. Kuva Minna Koskinen 


Viheriäisestä silkistä tehty tykkimyssy on sisäpuoleltaan varsin huonossa kunnossa. Mitenkäs luette tuolta kauniista käsinkirjoitetusta tekstistä, oliko kirjailut tehty koneella vai koneetta?

Viheriäsävyinen tykkimyssy HM 127:1. Kuva Tampereen museon kokoelmista, Marika Tamminen 2010

Esikuvasta puvuksi, työvaiheita on monta. Nämä esikuvat olivat niin hyvässä kunnossa, että niitä voitiin näinkin käsitellä.

Marjo Vainio kopioi tykkimyssystä HM 127:11 kirjonnan kuvioita työohjetta varten.
(kuva Minna Koskinen)

Toinen esikuvatykkimyssy on arkistokuvauksen mukaan tehty Sinisestä silkistä, vuori mustan ja sinisen kirjavaa pumpulikankasta, pahvi sisässä, käsin ommeltu yksinkertaisia silkkilankakoristeita. Yläpuolella silkkinauha, alareunassa valkoinen koneella kudottu pitsi.

Mainittu alareuna lienee todellisuudesssa tykkimyssyn etureuna ja koneella kudottu pitsi on oheisessa kuvassa näkyvä tyllille pujoteltu pitsi. Mikähän on mahtanut olla vuonna 1907 esineitä arkistolomakkeelle kuvailleen henkilön tykkimyssytuntemus? Samalla herää epäilys käsityötekniikoiden tuntemuksesta, tasainen ja siisti käsin kirjailtu on voitu virheellisesti tulkita koneella tehdyksi.


Lopen Syrjän tilalta Hämeen museoon 1907 talletettu tummansininen tykkimyssy HM 127:12.
Kuva: Minna Koskinen

Tummansinisen tykkimyssyn HM 127:12 mukana talletettiin myös tyllille pujoteltu tykkipitsi.

Tummansinisen tykkimyssyn HM 127:12 mukana talletettiin myös tyllille pujoteltu tykkipitsi (HM numeroimaton).
Kuva: Minna Koskinen

Nämä tykkimyssyt olivat esikuvina Lopen naisen kansallispuvun tykkimyssylle. Pukuun kuuluu kaksi tykkimyssyä ja kaksi pitsivaihtoehtoa.  Lopen puvun kankaita, kaavoja ja työohjeita välittää Minna Koskinen, minna.koskinen@ppb.inet.fi, puh. 0400 778 411



Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Kirsi

5 kommenttia:

  1. Luen ensimmäisen myssyn kohdalta, että koneetta. Toisen myssyn kohdallahan lukee selkeästi koneella. Koneista tuli mieleen, että olen törmännyt brodyyripitseihin, joiden kerrotaan olevan tehdyt "käsikoneella" tai "käsinkoneella". Olisi mielenkiintoista tietää, millaista laitetta noilla tarkoitetaan.

    VastaaPoista
  2. En näe kuvasta ovatko kirjailut ketjutikkiä. Jos ovat, tietysti lienee mahdollista että ne on kirjottu ketjutikkikoneella. Ja vieläpä käsin veivattavalla - käsikoneella siis. Kirjailu olisi tehty nurjalta, jolloin ketjutikki näkyy oikealla.
    JohannaHS

    VastaaPoista
  3. Käsiala on niin selvää, että kyllä minä siinä luin heti, että koneetta ommeltu - ennen kuin pääsin tuohon kysymyskohtaan :-)

    VastaaPoista
  4. Kaunista ja selväähän se on, mutta l- ja t-kirjainten ero on välillä hämmentävä. Toisella rivillä lukee luultavimminn "viheräisestä silkistä" ja silkin l-kirjain on samanlainen kuin niissä kysymissäni koneella/koneetta. Oma arvioni on, että kirjaaja on virheellisesti tulkinnut tasaisen ompeleen koneella tehdyksi.

    On nää arkistoaarteet monellakin tavalla kiehtovia <3

    VastaaPoista
  5. Koneetta/koneella -sanaa edeltävällä rivillä on aivan samanlaiset l-kirjaimet sanassa valkoisella. Hiukan myöhemmin voi sanassa violetti nähdä t-kirjaimet, joissa on sekä sama alaviiva kuin l-kirjamissa, että ylempänä t-viivat.
    Lisäksi kirjoittaja käyttää muuallakin käsin ommellusta nimitystä käsin ommeltu.
    Ompelukoneet alkoivat yleistyä kovalla vauhdilla 1850-luvulta alkaen. Minullakin on 1800-luvun puolelta oleva lukkotikkikone, ja ketjutikkikone on vanhempaa keksintöä.
    Äänestän näillä perusteilla koneommelta :-)
    JohannaHS

    VastaaPoista