lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 24: esikuvia Saarijärveltä

Eilisen luukussa kerroin meneillään olevasta Johanneksen pukuprojektista ja pukuhankkeiden kulusta yleisesti. Myös Saarijärven naisen kansallispukua tarkistetaan parhaillaan. Kuten kaikkia pukuhankkeita, myös tätä johtaa Suomen kansallispukukeskus ja siellä kansallispukukonsultti Taina Kangas sekä amanuenssi Marja Liisa Väisänen. Saarijärven pukuhankkeen asiantuntijana toimii Mariliina Perkko. Tilaaja, joka siis maksaa koko lystin, on Saarijärvi-Seura r.y.. Mallipukujen kankaat kutoo Lajulan kangastuvan Tiina Lajunen. Minna Koskinen ja Soja Murto ompelevat ja kirjovat mallipukujen osat ja Minna myös neuloo sukat ja laatii ohjeet ja kaavasarjat pukuun.

Saarijärven kansallispuku tulee muuttumaan tarkistuksessa aika paljon. Tässä kurkkaus tarkistuksessa käytettäviin esikuviin.

Saarijärven naisen kansallispuvun tarkistuksessa käytettäviä esikuvia Suomen kansallismuseon kokoelmista.
Kuvat: Soja Murto, kollaasi Irene Lindfors

Kiitos joulukalenterin lukijoille! Luukut jäävät tänne näkyviin, joten niihin voi palata ja voimme jatkaa keskustelua kommenteissa ja Facebookin Kansallispuku-ryhmässä.
Oikein ihanaa joulun aikaa sinulle toivottavat joulukalenterin tekijät Sari, Tuula, Soja, Irene, Tiina, Katri ja Kirsi!

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 23: esikuvia Johanneksesta

Tälläkin hetkellä on meneillään pukutarkistuksia. Johanneksen naisen kansallispuvusta tulee ihan uusi puku. Se on savakkopuku, herkullinen kuin karkki ja muodoltaan rehevä. Suomen kansallispukukeskus johtaa pukuhankkeita. Sieltä kansallispukukonsultti Taina Kangas ja amanuenssi Marja Liisa Väisänen pitävät kaikkia lankoja käsissään. Asiantuntijana Johanneksen puvun osalta toimii Leena Holst. Tilaajayhteisö, joka maksaa koko lystin, on Johannes-Seura ry ja he hoitavatkin osaansa esimerkillisesti järjestäen koulutuksia ja tiedottaen hankkeen etenemisestä aktiivisesti. Kannattaa käydä lukemassa tuolta sivuilta, miten hanke etenee.

Kun kansallispuku tarkistetaan tai tehdään uusi, tutkittu puku esikuvien mukaan, tarvitaan siihen iso joukko ihmisiä. Yllämainittujen lisäksi tarvitaan mallipukujen sekä ohjeiden ja kaavojen tekijät. Mallipuvuista toinen menee Suomen kansallispukukeskukselle ja toinen tilaajayhteisölle tai myyjän käyttöön markkinointi- ja opetustarkoituksiin. Johanneksen naisen puvun käsinkudottavat kankaat ja nauhan kutoo Soja Murto. Ompelutyöt tekee Minna Koskinen. Helttuhatun virkkaa Marjo Vainio. Taina Kangas laatii ohjeet ja kaavasarjat.

Kun mallipuvut, kaavat ja ohjeet on tehty ja puku julkistettu, alkaa sen markkinointi ja myynti. Tarvitaan myyjätaho, joka voi olla tilaaja tai jokin muu taho. Johanneksen naisen puvun myyjää ei ole vielä päätetty. Myyjän tehtävä on pitää ohjeet ja kaavat saatavilla ja ajantasalla, eli jonkin materiaalin poistuessa markinnoilta etsiä ja tarvittaessa testata sille korvaava materiaali, markkinoida pukua ja myydä sitä tarvikkeina ja/tai valmiina osina.

Jos harkitsette jonkin uuden kansallispukumallin kokoamista tai pukutarkistusta, ottakaa yhteyttä kansallispukukonsulttiin Suomen kansallispukukeskuksessa, niin saatte tarkempia tietoja projektin toteuttamisesta.

Johanneksen tekeillä olevan puvun esikuvia. Kuvat: Soja Murto, kollaasi Irene Lindfors


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Soja

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 22: naisen sarkaviitta, Jääski

Sarkaviitta KM:KE A7672 Jääski. Kuva: Tuula Pärnänen

Tämä Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluva sarkaviitta KM:KE A7672 on talletettu Jääskestä. Se on paksua, valkeaa sarkaa eli runsaasti vanutettua villakangasta. Viitta on olkasaumaton ja sitä on levitetty kiiloilla sivuista ja etureunoista.

Paksua sarkaa ommellaan erityisellä tekniikalla.
Kuvassa alimpana on oikea etukiila,
sitten oikea etukappale ja oikea sivukiila.
Ylimpänä näkyy takakappale.
Kuva: Soja Murto
Sivukiilojen tehtävä on levittää viittaa niin,
että takaapäin katsoessa kiilat saavat aikaan länkimäisen muodon.
Kuva: Soja Murto

Viitan pääntietä huolittelee musta kangaskaitale.
Etureunat on koristeltu punaisin, keltaisin ja vihrein
villalangoin sekä pienin verkatilkuin.
Kuva: Soja Murto
Viitta suljetaan edestä yhdellä messinkisellä hakasparilla.
Kuva: Soja Murto
Tätä sarkaviittaa on käytetty esikuvana Jääsken naisen kansallispuvun tarkistuksessa.

Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Soja

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 21: hame, Suomenniemi



Suomen kansallismuseon kokoelmiin on talletettu tämä hame KM:KE A4529 Suomenniemi. Loimi on pellavaa ja kude villaa. Helmaan on ommeltu hamekankainen jatke, jossa on myös ruudullinen pieni kangaspala. 

KM:KE A4529 Suomenniemi hameen helmaan on ommeltu jatkokaistale,
jossa on myös
pieni pala sini-valkoruudullista kangasta.

Helman kiertää pellavainen vuorikaitale, minkä kiinnitys näkyy selvästi hameen oikealla puolella.
Kuva: Tuula Pärnänen

Hame KM:KE A4529 Suomenniemi, on kansanomaisen kaunis.
Hamelaskokset on tehty raidoista välittämättä.

Kuva: Tuula Pärnänen
Hame A4529 Suomenniemi on esikuvana Suomenniemen naisen kansallispuvun toiselle hameelle. Kyseisiä kansallispuvun ohjeita välittää Taito Etelä-Karjala.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Tuula

tiistai 20. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 20: tykki, pitsi

Suomen kansallismuseon kokoelmiin on talletettu tykit KM:KE 4340:119 ja KM:KE 4340:116. Kumpikin tykki on kauniisti kirjottu ja erillisellä, nyplätyllä reunapitsillä varustettu
 
Vasemmalla oleva tykki KM:KE 4340:119
 on kirjailtu ohuelle puuvillapalttinalle. 
Oikealla oleva, 
Viitasaarelta talletettu tykki KM:KE 4340:116, 
on kirjailtu ohuelle tyllille puuvillalangoin.
Molemmissa tykeissä on erikseen nyplätty reunapitsi.

Kuva: Tuula Pärnänen

Tykki KM:KE 4340:116 Viitasaari, on esikuvana Hankasalmen tarkistetussa kansallispuvussa, jonka ohjeita ja materiaaleja välittää Hankasalmen Kalevalaiset Naiset ry
Lisätiedustelut Liisa Kokko p. 040 - 578 3190 ja Ritva Hänninen p. 040 - 538 2146


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.


Tuula

maanantai 19. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 19: röijy, Lapväärtti

Tässä Suomen kansallismuseoon inventaarinumerolla KM:KE A4331:172 talletettu naisen röijy Lapväärtistä.

Kimonohihainen röijy on puolivillaista parkkumia. Kangasta täplittävät pienet flammutiplat.

Röijyn miehustassa on poikkisauma ja helmassa kiilat. Kankaan raidoitusta ei ole täsmätty miehustan poikkisaumassa: kangas on asetettu aivan toisinpäin helmaosassa kuin rinta-hihakappaleessa. Hihoissa on myös saumat ranteen yläpuolella.


KM:KE A4331:172 röijy, Lapväärtti. Kuva Tuula Pärnänen

Röijyn oikeaan etuliepeeseen on saatu tarvittava kangasmäärä yhdistelemällä tilkkuja. Kyllä esiäiti on ollut nokkela ja säästeliäs! Sinnehän ne tilkut jäävät alle piiloon kun röijy suljetaan. Kauniisti tehty sauma ei myöskään ole virhe, vaan enemminkin koriste.

KM:KE A4331:172 röijy, Lapväärtti. Kuva Tuula Pärnänen

Röijy on esikuvana vuonna 1997 valmistuneeseen Haapajärven ja Reisjärven kansallispukuun. Kansallispukuun toistetun kankaan voi valita Haapajärven ja Reisjärven kansallispuvun röijy- tai hamekankaaksi.

Lähikuvan tästä kankaasta löydät Leena Holstin Kansallispuku-kirjasta (Maahenki, 2011) etukannen sisältä.

Haapajärven ja Reisjärven kansallispuvun ohjeita, materiaaleja ja puvun osia myy Taito Pohjois-Pohjanmaan Oulun Taitokeskus.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.

Lajulan Tiina

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulukalenteri 2016, luukku 18: hurstuthame, Jääski




Hurstuthame Jääski KM:KE A1419 on talletettu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. 

Tämä hurstuthame on viidestä pietimestä eli kankaan leveydestä koottu pellava-villapalttinainen ruutuhame. Hameen kiinnittimenä on käytetty pirtanauhaa ja helmassa on punainen verkakaitale.



Jääsken hurstuthame KM:KE A1419 on koottu viidestä pietimestä eli kankaan leveydestä.
Kuteena palttinaisessa hameessa on käytetty luonnonmustaa karstavillaa sekä vaaleaa pellavalankaa.
Loimiraidoissa on sinistä ja vaalea pellavalankaa sekä luonnonmustaa karstavillaa.
Loimen raitarytmi on kansanomaisen kaunis ja vaihteleva.
Kuva: Tuula Pärnänen

Jääsken hurstuthameessa KM:KE A1419 on punainen verkahelmus
Kuva: Soja Murto


Hurstut -sana tarkoittaa varsinaisesti suorakulmion muotoista kangaspalaa, jossa on olkanauha ja helmus. Kangas on moniväristä, raidalliseksi tai ruudulliseksi kudottua villapalttinaa. Tällaisia vaatekappaleita on talletettu Kansallismuseomme kokoelmiin mm. Joutsenosta ja Räisälästä.


Hurstuthame Jääski KM:KE A1419 on Jääsken naisen tarkistetun kansallispuvun toisen hamevaihtoehdon eli hurstuthameen esikuva.


Tähän blogitekstiin linkittäminen on sallittua ja suotavaa. Sen sijaan kuvien tallentaminen, kopiointi ja jakaminen on ehdottomasti kiellettyä.



Tuula