torstai 24. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 2015, 24. luukku: Taito Uusimaa

KANSALLISPUVUN SILEÄT PERUSSUKAT


Kuva: Lasse Keltto

Joihinkin kansallispukuihin on omat, pukuun kuuluvat sukat ja ohjeet joilla ne neulotaan. Jos niitä ei kuitenkaan ole, voi useimmiten neuloa sileät perussukat. Oheisella ohjeella voi valmistaa sekä naisten, että miesten sukat. Mallitilkun neulominen on työn ensimmäinen ja tärkeä vaihe, ainakin jos ei ole aiemmin neulonut tiivistä neuletta ohuilla puikoilla.

Kansallispuvun perussukat ovat sileäneuleiset, villaa tai puuvillaa, ne ulottuvat polveen tai polven yli ja ne kannattaa sitoa sukkanauhoilla polven alapuolelta. Parhaat sukat ovat tiiviisti neulotut, ne pysyvät ryhdikkäästi jalassa, peittävät säären ja ovat kestävät.

Kuva: Marjo Vainio


Vanhimmat sukat olivat mustia, tummansinisiä, tummanvihreitä ja punaisia, uusimat luonnonvalkoisia. Luonnonvalkoinen, hyvä ja toimiva lanka on helppo löytää, punainen väri on haasteellisin. Punainen ei saisi ole kova ja kirkas vaan pehmeä, vadelmanpunainen tai tummahko tiilen punainen.






Taito Uusimaan joululahja sinulle on kansallispuvun perussukkien neulontaohje!



Taito Uusimaa toivottaa Hyvää Joulua kaikille kansallispuvun käyttäjille!



Tähän Taito Uusimaan upeaan joululahjaan päättyy vuoden 2015 kansallispukuinen joulukalenteri. Kiitos seurasta ja oikein hyvää joulua sekä värikästä kansallispukuvuotta 2016!
- Soja ja joulukalenterin kansallispukuväki -

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 2015, 23. luukku

Tällä videolle kurkistetaan miun pajalle ja jopa ihan kaappeihin! 
Siivosin teitä varten (ja itseäni), tervetuloa :)



Lämmin kiitos tästä kansallispuvun 130-vuotisjuhlavuodesta
kansallispukutyypeille, yhteistyökumppaneille, asiakkaille, Sinulle!
Oikein rauhallista ja mukavaa joulunaikaa ja upeaa vuotta 2016!


Soja Murto kutoo kansallispukukankaita, kirjoo ja ompelee, kurssittaa ja luennoi, myy ja välittää tarvikkeita ja ohjeita, myy Jääsken alueen miehen, Jääsken naisen ja Kivennavan naisen kansallispukujen ohjeita ja kaavoja sekä tarvikkeita ja valmiita pukuja, sekä käyttää suuren osan vapaa-ajastaan kansallispukutietouden jakamiseen. Soja Murto valmistaa myös sarafaaneja ja feresejä sekä kansanpuvuista muokattuja moderneja vaatteita.
www.kansallispuku.com
Puoti - verkkokauppa
Facebook: Kansallispuku, Soja Murto T:mi

Instagram: Kansallispuku_Soja

tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 2015, 22. luukku: Suomen kansallispukukeskus

TUTKIMUKSEN PALOA

Kansallispukumalleja on Suomessa tarjolla runsaasti eli reilut parisataa suomenkielisellä alueella. Aivan joka paikkakunnalla ei ole omaa pukua ja miesten pukumallien osuus on lukumääräisesti hyvin niukka. Kansallispukukeskuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on kansallispukutarkistuksien sekä uusien pukumallien kokoamistyön hoitaminen. Asiantuntijaelimenä toimii Kansallispukuraati, jonka valvonnassa pukuprojektit hoidetaan. Tehtävä edellyttää tilaajayhteisön Kansallispukukeskukselle tekemää tarkistus- tai kokoamispyyntöä.

Pukumallit ovat alusta asti olleet asiantuntijoiden kokoamia, mutta tutkimusmenetelmät ja kokoamisperusteet ovat vuosien myötä tarkentuneet. Kansallispukuraadin nimeämä pukuhankkeen asiantuntija laatii puvulle kokonaissuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan kaikki puvunosat sekä nimetään esikuvavaatekappaleet. Esikuvat eli alkuperäiset vaatekappaleet ovat talletettuina museoiden, valtaosin Kansallismuseon, kokoelmiin. Niitä päästään yhdessä tutkimaan Museoviraston keskusvarastolle Kansallispukukeskuksen johdolla.

Pukuhankkeita koordinoi kansallispukukonsultti. Hän ohjaa myös mallipukujen valmistusta. Kansallispukuraati hyväksyy uudet pukumallit sekä pukutarkistukset. Uudelle puvulle on myös tärkeää löytää tuotantopaikka, joka välittää puvun materiaaleja, työohjeita ja kaavoja. Tästä laaditaan tilaajayhteisön, myyjän ja Kansallispukukeskuksen kanssa ns. mallin käyttölupasopimus, jolla vahvistetaan yhteiset myyntiin liittyvät menettelytavat.


Orimattilassa sijaitsevassa Kansallismuseon keskusvarastossa tutkitaan Johanneksen naisenpuvun esikuvavaatekappaleita. Natsia tarkastelemassa Taina Kangas, Marjo Vainio, Minna Koskinen ja Soja Murto-Hartikainen.Kuva Suomen kansallispukukeskus/ Marja Liisa Väisänen.

Suomen kansallispukukeskus palvelee suomenkielisen alueen kansallispukuasioissa tiedottaen, luennoiden, kouluttaen ja järjestäen kansallispukutapahtumia. Kansallispukukeskus hoitaa näyttelytoimintaa, pukutarkistuksia ja uusien pukumallien kokoamista.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas, taina.kangas@jkl.fi
Kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen, marja.liisa.vaisanen@jkl.fi

maanantai 21. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 2015, 21. luukku: Lajulan kangastupa

Jokainen lanka kulkee sormieni läpi




Täällä kangas syntyy, Lajulan tilan kutomossa, kangastuvalla. Tilan aiemmista emännistä löytyy kutojia, jotka ovat kutoneet kodin tekstiilien lisäksi niin raidallista alushamekangasta kuin muinaispuvun villakangastakin. Minun mieleni vetää kansallispukukankaisiin. Kuvailen nyt millaista on kankaan valmistaminen käsin, aistit avoinna.

Pidän neljää lankaa peukaloni, etusormeni ja keskisormeni välissä. Luon loimen luomapuille. Luomapuut pyörivät vinhasti ja sormen ihoa kuumottaa. Kulkeeko jokainen lanka takkuamatta? Letitän loimen ja pidän siitä tukevasti kiinni kangaspuihin vedettäessä. Pujotan jokaisen langan oman niitensä silmään. Pistelen langat pirran rakoihin. Solmin langat yhtä tiukalle aloitusvarpaan, tunnustelen loimea. 

Lyön kudelankavyyhdin auki ja asetan sen sirkansäärille. Etsin vyyhdin pään ja alan kiertämään
siitä puolauskoneella puolaa. Lanka kulkee peukaloni ja etusormeni puristuksen kautta. Kokeilen syntyvää puolaa: tuliko liian pehmeä, sortuuko?



Poljen viriöt auki. Aukeavatko kaikki yhtä suuriksi? Osuvatko välittäjät toisiinsa tai polkusiin? Heitän sukkulan reippaasti viriöön. En liian kovasti, ettei lennä ohi käden, en liian hitaasti, jotta työ sujuu. Näyttäisikö kudelanka jääneen rennosti viriöön, onko kylliksi syötöstä? Toisella kädellä otan sukkulan kiinni, toisella tartun luhan kanteen. Napautan kuteen kiinni rennolla ranteella napakasti. Palautan luhan, kops se sanoo. 

Käyn läpi jokaisen kudevärin, tutustun niihin. Tunnustelen niiden jättämää jälkeä. Näyttääkö kangas sellaiselta kuin pitääkin? Voi itku tuo vihreä kudelanka on kyllä kankeaa! Sille on tehtävä jotain temppuja, jotta uppoaisi tarpeeksi. Kokeilen erilaisia syötöksiä, jotta loimi peittyisi paremmin. 

Joko kangasta on syntynyt pari senttiä, olisiko aika siirtää pingotinta? Parkkumia ohuilla villalangoilla kutoessa kangas kapenee pirrasta kankaansuuhun tullessa melkoisesti, koska kude joustaa. Avaan pingottimen, nostan sitä eteenpäin ja painan sen piikit kankaan reunoihin. Levitän pingotuksen huolellisesti, varoen, ja kangas on taas pakotettu leveäksi. Hutiloiminen tässä vaiheessa voi saada loimilankoja reunoista katkeamaan ja siitä koituu paljon lisätyötä.


Kudon eteenpäin. Heitän sukkulaa ja lyön luhalla reilut 30 kertaa - olen saanut sentin valmista. Kangastuvan lämmitys on pienellä, mutta alkaa tulla lämmin.

Kudoin tunnissa 15 cm. Huomaan, että kankaansuu on liian lähellä pirtaa ja on siirrettävä loimea. Käännän kammesta loimea lisää, toisesta kiristän. Kokeilen luhalla kireyttä, lyödessä se sanoo lumps. Kiristän vähän lisää, nyt ääni kuulostaa oikealta. On hyvä fiilis, kudon muutaman tunnin. Raitakankaan mallikerta tulee tutuksi, muistan jo sen ulkoa. En malta lopettaa kun lankojakin on puolattuna valmiiksi.

Kudon muutamana päivänä ja saan kansallispuvun liiviin tarvittavan määrän valmiiksi. Levitän kankaansuuhun liimaa ja jätän sen kuivumaan. Seuraavana päivänä pujotan uuden aloitusvarvan ja leikkaan syntyneen kankaan irti.

Kansallispukukankaita syntyy käsityönä Lajulan kangastuvalla. 
lajulan.kangastupa@hotmail.com
https://lajulankangastupa.wordpress.com/

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 2015, 20. luukku: Minna Koskinen

 Joulun odotusta loppilaisittain.

Kuva: Lasse Keltto 
Kuva: Lasse Keltto

Kuva: Lasse Keltto


Lopen naisen kansallispuku julkistettiin 2002. Sen kankaita, kaavoja ja työohjeita välittää Minna Koskinen, minna.koskinen@ppb.inet.fi, puh 0400 778411

lauantai 19. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 2015, 19. luukku: Taito Etelä-Karjala

Miehet kulkevat herraskaisesti liepeet levällään…



Lappeen kihlakunnan miehen puku julkistettiin kansallispuvun 120 v. -juhlavuotena eli vuonna 2005 Lappeenrannassa. Kuvassa Leena Stenberg Uudenkirkon puvussa ja kaikki kolme Lappeen miestä päällystakki vaihtoehtoineen. (kuva Ari Nakari)

Ihmettelin 2. mallipukua valmistellessani Lappeen miehen pitkän takin napinläpiä ja napitusta – miten tällainen napitus voidaan laittaa kiinni? Soittelin jo hädissäni mallipuvun tekijälle Taina Kankaalle, onko hänelle sattunut lipsahdus, nimittäin napit ja napinlävet ovat aivan eri kohdissa. Taina rauhoitteli ettei ole edes tarkoitus napittaa takkia kiinni.


Taito Etelä-Karjala ry:n välittämät tarkistetut kansallispuvut:
Lappeen,  Joutsenon, Taipalsaaren, Lemin , Suomenniemen, Hiitolan naisten kansallispuvut ja Lappeen kihlakunnan miehen puku

Taito Etelä-Karjala ry/ Tasihinin talo / Marja Koskimäki
Kauppakatu 25
53100 Lappeenranta

Puh. 040-6849552

perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulukalenteri 2015, 18. luukku: Suomen kansallispukukeskus

OPPIMISEN INTOA

Kansallispukujen valmistaminen käsityönä on koukuttavaa ja ihanan meditatiivista. Pukuja syntyykin esim. kansalaisopistojen kursseilla vuosittain melkoinen määrä. Kurssin opettaminen vaatii asiaan perehtyneisyyttä ja edellyttää monien käsinompelutekniikoiden hallintaa reikäompeleista vetopoimutuksiin jne. Kansallispukukeskuksen organisoimalla Kansallispukujen valmistuksen peruskurssilla kouluttautuu lähes kolmekymmentä henkilöä. He ovat kansallispukukurssien opettajia sekä pukuja työkseen valmistavia tai alalle aikovia innostuneita oppijoita.

Rekkopaita-jaksolla käytännön harjoituksia ohjaamassa kansallispukuvalmistaja Soja Murto-Hartikainen.Kuva Suomen kansallispukukeskus/ Taina Kangas


Kurssijaksoja on ollut tähän mennessä kolme kokoontumiskertaa. Kullakin jaksolla keskitytään yhteen puvun osaan kerrallaan. Osiot koostuvat asiantuntijaluennoista sekä käytännön harjoituksista.


Tykkimyssy-jaksolla asiantuntijaluentoa pitämässä professori Bo Lönnqvist.
Kuva Suomen kansallispukukeskus/ Taina Kangas


Suomen kansallispukukeskus palvelee suomenkielisen alueen kansallispukuasioissa tiedottaen, luennoiden, kouluttaen ja järjestäen kansallispukutapahtumia. Kansallispukukeskus hoitaa näyttelytoimintaa, pukutarkistuksia ja uusien pukumallien kokoamista.

Kansallispukukonsultti Taina Kangas, taina.kangas@jkl.fi
Kansallispukuamanuenssi Marja Liisa Väisänen, marja.liisa.vaisanen@jkl.fi
-