sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 24: Kuinka monta kansallispukumallia Suomessa on?


Kuinka monta kansallispukumallia Suomessa on?

Nimim. Kerttunen

Hei Kerttunen!

Nytpä esitit vaikean kysymyksen! Laitoin Sojan tekemään listan suomenkielisten alueiden puvuista ja pyysin Marialta Bragesta luettelon ruotsinkielisistä puvuista, että saadaan edes jonkinlainen pohja vastaukselle.

Pitkällisten ja tarkkojen laskutoimitusten jälkeen vastaus on 525 kansallispukua.


Kuvassa nähdään murto-osa suomalaisesta kansallispukurikkaudesta. Kuva Heli Manninen

Ruotsinkielisillä alueilla on yhteensä 186 pukua, joista miesten pukuja 95 ja naisten pukuja 91.

Suomenkielisillä alueilla on 272 naisten pukua ja 67 miesten pukua, siis yhteensä 339 kpl. Näistä kansallispukuraadin hyväksymiä pukuja on Sojan luettelon mukaan 103 kpl. Jos suomenkieliset haluaa laskea niin, että suunnilleen samoista esikuvista tehdyt versiot lasketaan vain kerran, saadaan miesten pukujen määräksi 59 ja naisten pukujen määräksi 217 eli yhteensä 276 kpl.

Näiden lisäksi on suuri määrä pitäjänpukuja, kuoropukuja ja muita sommiteltuja pukuja, jotka muistuttavat jossain määrin kansallispukuja, sekä eri kansojen kansanpukuja ja vielä joitakin muinaispukuja.

Valinnanvaraa siis riittää! 

Riemulla tulevaan! Kuva Heli Manninen

Lämmin kiitos kaikille seurastanne tällä joulukuisella matkalla. Jälleen kerran on todettava, että pukukulttuurimme on upean rikas ja monisyinen. Toivottavasti tästä kalenterista oli iloa moneen päivään ja toivon, että onnistuimme kaivamaan myös aivan uusia valokuvia ja tiedonmurusia nähtäville.

Palautetta kalenterista voi jättää Raidan Facebook-sivujen kautta tai toki kommentiksi näihin postauksiin. Ja vielä viimeisen kerran: Olethan muistanut osallistua arvontaan?

Mitä kauneinta joulua kaikille!

Hyvä, lämmin, hellä on mieli

Tyynin

lauantai 23. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 23: Minkä puvun valitsen?


Kotipaikkakunnallani tai synnyinpaikkakunnallani ei ole omaa kansallispukua. Maakuntapukuakaan ei ole. Minkä puvun voisin hankkia? 

Kysyjä: “Puvuton”


Hyvä “Puvuton”, 

ällös heittäydy epätoivon alhoon! Pukuperinteemme on ihanan armollinen. Suomen alueen kansallispuvuista ainoastaan saamelaispuvut edellyttävät, että puvulle on ihan oikeat perusteet. Muuten voit päättää kuulua vaikka johonkin seuraavista porukoista:

Roadshow-tunnelmia on kuvannut Jenni Österman / Suomen perinnetekstiilit.

Perinnetietoinen katselee sukupuutaan taaemmas. Oikea puku voi löytyä vaikka vanhempien tai isovanhempien syntymätodistuksesta. Ehkä sukunne viljeli monta sataa vuotta maata pienellä paikkakunnalla Koillis-Savossa, kuten omani, ennen kuin haarautui pitkin Suomenniemeä. Ehkä
omaa sukuhistoriaa leimaa vahvasti evakkotie. Ehkä joku esi-isä jäi vähän vahvempien kulttuuripiirteiden jalkoihin ja ansaitsisi hiukan huomiota.

Esteetikko valitsee pukunsa ulkonäkö edellä. On ihan ok, jos joutsenolainen valitsee hämeen puvun, vaikka asuinpaikkakunnalla olisi omakin puku. Moni elovenanvaalea ja sinisilmäinen neito on puettu Munsalan sinivoittoiseen pukuun, vaikka pieni ruotsinkielisen rannikon paikkakunta ei taida heidän sukukartoistaan löytyä. Munsala tuntuukin olevan monelle se Suomi-neidon puku, joka kuvaa ennen kaikkea suomalaisuutta, paikkakunnasta viis. Jos joku puku vain tuntuu kauneimmalta, omimmalta, omaa ruumiinrakennetta imartelevimmalta, sen saa valita.

Ihanaa uutta kansallispukusukupolvea Europeadessa kuvasi Pia Ala-Äijälä.

Käytännöllisyyden ystävä saattaa käyttää valintaperusteenaan vaikka puvun saatavuutta. Jos hyväkuntoinen Kokkolan puku sattuu tulemaan vastaan ja vielä oikeassa koossa, siihen saa ja kannattaa tarttua! Jos naapuri tarjoaa käyttöön Kuopion hamekangasta, mikä jottei! Ja jos tällainen puku ei sitten totuttelun jälkeen tunnukaan itselle oikealta, aina voi vaihtaa tai hankkia vaikka useamman.
Käytännöllisesti ajatteleva voi myös haluta puvun, jonka osia on helppo yhdistää muuhun pukeutumiseen.

Haminalaista tuuletustunnelmaa tallensi Eeva Koivula.
Todellisuudessa moni meistä varmaan punnitsee montaa eri asiaa pukua valitessaan. Minne vaakakuppisi kallistuukaan, älä huoli - tähän kysymykseen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Oikea puku juuri sinulle on se, jossa ryhtisi suoristuu kuin huomaamatta ja sydän läikkyy lämpimänä.

Huomenna sitten mietitään, kuinka paljon sitä valinnanvaraa oikein onkaan! Ja ennen huomista vielä - olethan jo osallistunut arvontaan?

Vaihtoehdoista pää pyörällään,

Tyyni

Aiheesta on kirjoitellut myös Soja: http://sukkulallajaneulalla.blogspot.fi/2014/08/milla-perusteella-kansallispuku-taytyy.html

perjantai 22. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 22: Minkälaiset kengät sopivat kansallispuvun kanssa?



Minkälaiset kengät kansallispuvun kanssa? 

Nimim. Satu

Hei Satu!

Ihan kaikkien suomenkielisten kansallispukujemme kanssa suositellaan käytettäväksi mustia, eleettömiä, nahkaisia nauhakenkiä, naisten pukujen kanssa yhtä hyvin vastaavia avokkaita, jotka voivat olla korolliset tai korottomat. Nauhakengiksi käyvät hyvin esimerkiksi lavatanssikenkien ”mummomalli”. Eleettömiä avokkaita saa niin markettien kenkäosastoilta kuin kenkäkaupoistakin.
Joidenkin läntisten (siis ei karjalaisten) miesten ja naisten pukujen kanssa voi käyttää myös erityisiä kansallispuvun solkikenkiä. Niitä myy Brage ja valikoimassa on yksi solki, joka käy myös suomenkielisen alueen pukuihin. Ensisijaisesti kannattaa noudattaa pukukohtaisia ohjeita, joita löytyy kansallispuvut.fi-sivustolta. Tarvittaessa voi kysyä tarkennusta esim. Suomen kansallispukukeskuksesta

Naisten mustat nauhakengät. Kuva Soja Murto.
Naiset mustat avokkaat. Kuva Soja Murto.
Naisen mustat solkikengät. Tämä solkimalli käy myös suomenkielisen pukualueen pukuihin.
Kuva Föreningen Brage.

Jo esikuvien aikaan mustat kengät olivat arvokkaammat ja niihin pyrittiin. Värjäämättömästä nahasta valmistetut jalkineet olivat arkisempi vaihtoehto. Kansallispuku on juhlapuku ja siksi varsinkin arvokkaammissa juhlissa juuri mustat kengät ovat parempi valinta. Ajattelen, että nahanväriset jalkineet eivät oikein sovi punaisille matoille. Varsinkin kansantanssijat käyttävät usein värjäämättömästä nahasta tehtyjä supikkaita eli lipokkaita esiintyessään kansallispuvussa ja koska esiintymispukuna kansallispuku on vähän eri asemassa kuin juhlapukuna, niin tämä on ihan perusteltu valinta. Toki myös mustia tanssitossuja voi käyttää. Lapsille nahanväriset jalkineet ovat ihan hyvä valinta, jos sellaiset sattuvat olemaan saatavilla. Tytöt voivat käyttää vaikkapa mustia balleriinamallisia kenkiä, pojat vastaavia nauhakenkiä kuin miehet.

Sellaisten miesten pukujen kanssa, joissa on pitkät lahkeet, voi käyttää myös mustia nahkasaappaita. Silloin kenkien varret jäävät piiloon lahkeiden sisään.

Ruotsinkielisten alueiden pukujen kanssa Bragen pukutoimisto suosittelee mustia nauha- tai solkikenkiä. Brage myös myy niitä.

Erilaisia kansallispukuun kuuluvia kenkiä kuvattuna Leena Holstin kirjassa Kansallispuku (s. 153).
"Upokkaan ja supikkaan mallit on saatu kansanomaisista, värjäämättömistä jalkineista. Solkikenkien mallit ovat Bragen museossa. Miesten nauhalliset mustat juhlakengät ja naisten mustat avokkaat tai nauhakengät sopivat kansallispukukäyttöön." Kuvan käyttöön on pyydetty lupa. 
Pehmeästi tassutellen,

Tyyni

Ps. Tepastelkaa vielä täyttämään arvontalomake, aamut käyvät jo vähiin!

torstai 21. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 21: Montako erilaista päähinetyyppiä on suomalaisissa puvuissa?


Montako erilaista päähinetyyppiä on suomalaisissa kansallispuvuissa? - Pia


Kuvassa lääppä, säppäli, huntu, tykkimyssy ja kirjovirkattu päähine. Kuva Sanna Karvonen.

Hei Pia,

Kansallispuvuissa on runsaasti erilaisia päähineitä. Leena Holst erittelee kirjassaan Kansallispuku (2011) naisten päähineet karjalaisiin ja länsi-suomalaisiin. Nauhapäähineitä ovat tyttösten silkkinauhat, joita käytettiin myös länsi-suomessa (ei kuitenkaan suomenruotsalaiset), rippi-ikäisten säppälit, sykeröt sekä pintelit.


Kaukolan säppäli. Kuva Sini Vento.
Aikuisten päähineitä ovat hunnut, jotka alunperin olivat luterilaisten naisten käytössä, sekä sorokat eli harakat, jotka puolestaan kuuluivat ortodokseille. Sykeröitä on myös joissakin tarkistamattomissa puvuissa käytetty pelkiltään mutta nykyään niihinkin aikuinen nainen pukee hunnun. Säpsä ja natsi eli helttuhattu löytyvät myös kansallispuvuista.

Kivennavan kansallispukuun kuuluu huntu.
Kuva: Susanna Mattheiszen / Soja Murto

Raja-Karjalan naisella vasemmassa reunassa sorokka. Kuva Sanna Karvonen.

Läntisissä puvuissa yleisimmät aikuisten naisten päähineet ovat tanu eli liinalakki ja tykkimyssy. Näiden lisäksi harvinaisempia tai yksittäisistä puvuista löytyviä ovat päähinehattu, pehmeä silkkimyssy, korvamyssy, tano, tryytterö ja sarvimyssy. Kymin naisen pukuun kuuluu myös tanuliina, joka voidaan pukea tanun päälle.

Kuvassa suuripesäinen tanu (Kymin nainen) ja voimakkaan herttamainen tykkimyssy tyllipitseineen (Koillis-Savon nainen). Kuva Sanna Karvonen.
Ruotsinkielisen pukualueen korvamyssyjä. Kuva Sanna Karvonen.

Tykkimyssyn päälle voi myös halutessaan pukea silkkihuivin, valkoisen pellavahuivin (esim. Loppi) tai ruudullisen puuvillahuivin (esim. Kuopion seutu) puvusta riippuen.


Miesten kansallispuvun päähineitä ovat patalakki l. kairalakki, neulottu varraslakki, huopainen lierihattu (suomenruotsalaiset) sekä huopalääppä (Karjala), huopasilinteri ja villakankainen sekä nahkainen lippalakki. Säkylän kirjovirkattu lakki on ainoa laatuaan.

Rauman miehen pukuun kuuluu lipallinen lakki. Kuva Sini Vento.
Säkylän miehen lakki. Kuva Sanna Karvonen.

Neulottu varraslakki. Kuva Sanna Karvonen.

Kansallispukukeskus antoi vast’ikään suosituksen miesten kansallispukujen päähineiden käytöstä sisätiloissa. Sen mukaan myös mies pitää päähineensä pääosin päässä, poikkeuksena ruokapöytätilanne, kirkko ja juhlan isäntäväen tervehtiminen. Tiedote tulee myöhemmin luettavaksi Suomen kansallispukukeskuksen sivuille.

Päähineistä voit lukea lisää myös Sojan blogista: http://sukkulallajaneulalla.blogspot.fi/2015/07/ihana-kamala-paahine.html


Pikkuhiljaa jo tonttulakissa,

Tyyni


Vielä ehtii osallistua Raita ry:n joulukalenteriarvontaan!



Lähteet: Holst, L. 2011. Kansallispuku.

http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/kayttoohje.htm

http://www.kansallispuvut.fi/puvut/kuopio_np.htm

http://www.kansallispuvut.fi/puvut/kymi_np.htm

Koskimäki, A. 2010. Lopen naisen kansallispuku: Maija Stiinalta Lopen naiselle



keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 20: Voiko hautajaisiin laittaa kansallispuvun?

Voiko kansallispuvun laittaa hautajaisiin?
nimim. Vastaisen varalle

Hei varautuja,

Voi. Kansallispuku on juhlapuku, jonka voi sellaisenaan laittaa hautajaisiin. Koska monet kansallispuvut ovat väritykseltään sellaisia, joihin hautajaisissa ei nykyaikana ole totuttu, voi olla tarpeen ottaa huomioon muun hautajaisväen kanta. Jos siis olet vainajan lähimpiä omaisia, voit pukeutua kansallispukuun ihan huoletta. Jos taas et kuulu ihan lähimpiin, voi olla sopivaa varmistaa lähimmiltä omaisilta, että kansallispuku sopii heille.

Yksityiskohtia tykkimyssyn kirjailuista. Kuva Soja Murto.
Toivon, ettet tarvitse tietoa alkavana vuonna.

Vakavammissa merkeissä,
Tyyni

tiistai 19. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 19: Saako kansallispuvun kanssa meikata?


Saako kansallispuvun kanssa meikata yhtään? Entä voiko ajaa autoa?


nimim. Ensikertalainen




Hei Ensikertalainen!

Kansallispuku on juhlapuku, ja juhlapuvussa pitää voida olla itsevarma ja edustaa pystypäin. Jos se sinulla tarkoittaa kevyttä ehostusta, kaikin mokomin. Teatterimeikkiä yritetään välttää, ettei kokonaisuus kärsi, mutta mikään ei estä käyttämästä meikkivoidetta tai ripsiväriä. Iloinen huulipunakin sopii hienosti. Varo kuitenkin puuteri- tai meikkivoidetahroja paidan kaulukseen!

Huulipuna näyttää hyvältä itsevarman juhlijan huulilla. Kuva Sanna Karvonen.

Silmälasien käyttäjän ei tarvitse hommata piilolinssejä vain kansallispuvun tähden. Silmälasit ovat osa käyttäjää ja niitä saa käyttää kaikissa tilanteissa. Sama koskee esimerkiksi uskonnollista pään peittämistä - huivi ei ole niinkään osa asua vaan osa käyttäjää, ja sitä saa käyttää myös kansallispuvun kanssa. Toistan itseäni: Juhlapuvussa pitää voida olla itsevarma ja edustaa pystypäin. Itseään ei tarvitse puvun tähden muuttaa.
Silmälaseja ei tarvitse jättää kotiin. Kuva Eeva Koivula. 
Moneen kansallispukuun kuuluu jokin oma päällysvaate. Sen käyttäminen on toki suositeltavaa, jos sellainen on saatavilla, mutta talvitakkiakin voi käyttää. Jos osallistuu ulkona vaikkapa kulkueeseen tai muuten tilaisuus on ulkona, saattaisin heittää takin pois näyttääkseni kaunista pukua sellaisenaan, mutta en palelluttaisi itseäni. Onneksi muuten moni kansallispuku on varsin lämmin ihan itsessäänkin!

Joskus tilanne vaatii silmien tai kuulon suojaamista. Turvallisuus edellä! Kuva Soja Murto. 

Keväällä moni yhdistää ylioppilaslakin kansallispukuun. Sekin on jees, oli sitten vappu tai oma ylioppilasjuhla.

Autollakin saa ajaa kansallispuvussa. Kannattaa ottaa kuitenkin joitain seikkoja huomioon: Essu rypistyy aivan varmasti turvavyön alla ja kannattaakin siksi laittaa vyötäisille vasta perillä. Lisäksi kannattaa varata jotain vaihtovaatetta tai suojaa mukaan esimerkiksi auton rikkoutumisen varalta. Kukaan ei halua kurotella vararengasta kontin pohjalta vaaleat pellavat yllään.


Maalaisjärjellä ja juhlamielellä,

Tyyni

Ps. Kohta on viime hetket käsillä osallistua arvontaan!

maanantai 18. joulukuuta 2017

Joulukalenteri 2017, luukku 18: Voiko neiti-ihminen käyttää tanua?

Olen neiti, voinko käyttää tanua, tykkimyssyä tai huntua, kun siis en ole naimisissa?
Nimim. Neiti

Neiti hyvä,
Kyllä voit ja se on oikein suositeltavaa. Nauhat olivat esikuvien aikaan alle rippikouluikäisten päähine. 
Etenkin Karjalassa oli erilaisia naimaikäisten neitojen päähineitä: säppäleitä ja sykeröitä ja myös läntisellä pukualueella nuoret, naimaikäiset neidot voivat käyttää vaikkapa tykkimyssyä ilman tykkiä eli pitsiosaa tai kiinnittää tanun pesään tehtävän hiussykerön ympärille silkkinauhat, jotka laskeutuivat selkään. 
Tykkimyssyjä ja tanuja Jyväskylässä Suomen käsityön museon kansallispukunäyttelyssä. Kuvassa myös muutama nuoren naisen päähine. Kuva Soja Murto.
Kivennavan säppäli. Päähine sopii alle parikymppiselle neitokaiselle. Kuva Soja Murto.
Parikymppisenä viimeistään nainen on aikuinen ja käyttää suosituksen mukaan aikuisen päähinettä riippumatta siviilisäädystä. Päähineet ovat pukukohtaisia.
Huikeita tykkimyssyn koppia Suomen käsityön museosta. Kuva Soja Murto.




Kukkahattutätinne
Tyyni

Ps. Vielä ehtii osallistua Raita ry:n joulukalenteriarvontaan täyttämällä lomakkeen. Palkinnot arvotaan välipäivinä.